Raparperi on yksi hyötypuutarhan helpoimmista monivuotisista kasveista. Kun sille valitaan hyvä kasvupaikka ja annetaan riittävästi tilaa, sama raparperipenkki voi tuottaa satoa vuodesta toiseen hyvin vähällä hoidolla.
Keväällä raparperi on myös yksi ensimmäisistä puutarhan satokasveista. Suuret lehdet nousevat maasta nopeasti, ja pian päästään valmistamaan raparperipiirakkaa, kiisseliä, mehua ja hilloa. Näyttävän lehdistönsä ansiosta raparperi sopii mainiosti myös osaksi koristeellisempaa puutarhaa.
Raparperi viihtyy aurinkoisessa tai puolivarjoisassa paikassa
Raparperi kasvaa parhaiten aurinkoisella tai kevyesti puolivarjoisalla kasvupaikalla. Se pitää syvästä, ravinteikkaasta ja multavasta maasta, joka säilyttää kosteutta mutta ei jää jatkuvasti märäksi.
Koska raparperi kasvaa samalla paikalla pitkään, kasvualusta kannattaa kunnostaa huolella jo istutusvaiheessa. Maahan voidaan sekoittaa kompostia tai hyvin maatunutta orgaanista ainesta.
Kasvupaikkaa valittaessa kannattaa huomioida myös kasvin koko. Täysikasvuinen raparperi muodostaa suuren lehtiruusukkeen ja tarvitsee ympärilleen reilusti tilaa.
Milloin raparperi istutetaan?
Raparperia voidaan istuttaa keväällä ja syksyllä. Keväällä istutettu taimi saa koko kasvukauden aikaa juurtua. Syksyllä istutettaessa raparperille kannattaa puolestaan antaa riittävästi aikaa juurtua ennen maan jäätymistä.
Raparperia voidaan lisätä myös jakamalla vanhaa kasvustoa. Jakaminen on samalla hyvä tapa uudistaa vuosien mittaan liian suureksi tai heikommin kasvavaksi muuttunutta raparperipenkkiä.
Anna riittävästi tilaa
Pieni raparperintaimi voi näyttää vaatimattomalta, mutta muutamassa vuodessa kasvista kehittyy kookas. Taimille kannattaa jättää noin metrin verran kasvutilaa lajikkeesta riippuen.
Raparperi sopii hyvin kasvimaan reunaan tai omaan monivuotisten hyötykasvien ryhmään. Sitä voi käyttää myös puutarhan vapaamuotoisemmissa istutuksissa, sillä suuret lehdet muodostavat näyttävän vihreän kasvuston.
Hyvällä paikalla raparperia ei tarvitse siirtää vuosittain, vaan se saa kasvaa rauhassa samalla paikalla pitkään.
Raparperi pitää ravinteista
Raparperi tuottaa kevään ja alkukesän aikana valtavan määrän lehtimassaa, joten se hyötyy ravinteikkaasta kasvualustasta.
Keväällä kasvun käynnistyessä raparperille voidaan antaa kompostia, hyvin maatunutta lantaa tai hyötykasveille sopivaa lannoitetta. Ravinteet levitetään kasvin ympärille maan pinnalle.
Myös kasvualustan kattaminen esimerkiksi kompostilla tai ruohosilpulla auttaa säilyttämään kosteutta ja tuo maahan vähitellen lisää eloperäistä ainesta.
Muista kastelu kuivina kausina
Vanha, hyvin juurtunut raparperi pärjää melko vähällä hoidolla, mutta parhaaseen kasvuun se tarvitsee riittävästi vettä.
Erityisesti kevään ja alkukesän kuivuus voi vaikuttaa varsien kasvuun. Pitkän kuivan jakson aikana raparperia kannattaa kastella kunnolla mieluummin harvemmin kuin antaa pieni määrä vettä päivittäin.
Vasta istutetun taimen kastelusta huolehditaan erityisen tarkasti ensimmäisen kasvukauden aikana.
Milloin raparperia voi kerätä?
Raparperin satokausi alkaa tavallisesti touko–kesäkuussa, kun lehtivarret ovat kasvaneet riittävän suuriksi.
Varsia ei leikata veitsellä, vaan ne irrotetaan kasvista tarttumalla varteen läheltä tyveä ja vetämällä samalla kevyesti kiertäen. Näin koko lehtiruoti irtoaa kasvista. Raparperisato kannattaa kerätä ja hyödyntää ennen kukintaa, koska kukinnan myötä varsista tulee usein säikeisiä, sitkeitä ja puisia sekä maku muuttuu kitkeräksi. Jos huomaat raparperissasi kukkanupun, se kannattaa leikata tai vetäistä heti pois mahdollisimman alhaalta. Kun estät kukinnan ajoissa, kasvi jatkaa energian ohjaamista uusien, mehevien varsien kasvattamiseen, ja voit pidentää korjuukautta.
Raparperia ei yleensä korjata koko kesää. Runsain sadonkorjuu ajoittuu kevääseen ja alkukesään, ja korjuuta on hyvä vähentää tai lopettaa juhannuksen tienoilla.
Kyse ei ole siitä, että raparperi muuttuisi tiettynä päivänä käyttökelvottomaksi. Kasvin kannalta on kuitenkin tärkeää antaa lehdistön kasvaa loppukesän ajan rauhassa. Näin juurakko pystyy keräämään vararavintoa seuraavan kevään kasvua varten.
Raparperin lehdissä on runsaasti oksaalihappoa, eikä lehtiä käytetä ravinnoksi. Syötävä osa on lehtiruoti eli tuttu raparperinvarsi.
Nuoren, vasta istutetun raparperin kannattaa antaa ensin vahvistua. Ensimmäisenä vuonna satoa otetaan vain vähän tai ei lainkaan.
Raparperin syyshoito on helppoa
Syksyllä raparperin lehdet kellastuvat ja lakastuvat luonnostaan. Kasvi vetäytyy talvilepoon ja maanpäällinen kasvusto häviää.
Lakastuneet lehdet voidaan poistaa tai jättää hetkeksi kasvin ympärille suojaamaan maan pintaa. Terve kasvijäte voidaan myös kompostoida.
Raparperi ei yleensä tarvitse erityistä talvisuojausta. Hyvin juurtunut kasvi talvehtii Suomessa mainiosti, kun kasvupaikka ei ole talvella jatkuvasti märkä.
Vanhan raparperin voi jakaa
Jos raparperi on kasvanut samalla paikalla pitkään ja sato alkaa heiketä, kasvuston jakaminen voi piristää sitä.
Suuri juurakko kaivetaan ylös ja jaetaan terävällä lapiolla osiin. Jokaiseen istutettavaan osaan jätetään terveitä juuria ja hyvä kasvusilmu. Samalla kasvualustaa voidaan parantaa kompostilla ennen palojen istuttamista takaisin maahan.
Yhdestä vanhasta raparperista saa näin helposti useita uusia taimia esimerkiksi mökille, kasvimaan toiseen reunaan tai annettavaksi eteenpäin.
Raparperi sopii myös koristekasviksi
Raparperia ei tarvitse piilottaa kasvimaan perälle. Suuret, rehevät lehdet tekevät siitä näyttävän kasvin myös koristepuutarhaan.
Se sopii esimerkiksi puutarhan reunalle, pensaiden läheisyyteen tai monivuotisten hyötykasvien joukkoon. Raparperin vierelle voidaan istuttaa matalampia kasveja, mutta aivan tyvelle ei kannata sijoittaa voimakkaasti kilpailevia kasveja.
Raparperille kannattaa antaa tilaa olla suuri – juuri rehevä kasvutapa on yksi sen parhaista ominaisuuksista.
Istuta kerran, nauti sadosta vuosia
Raparperin viehätys on sen helppoudessa. Se ei vaadi vuosittaista kylvämistä tai esikasvatusta, ja vakiinnuttuaan se ilmestyy keväällä lähes omatoimisesti.
Kun raparperi saa ravinteikkaan maan, riittävästi vettä ja hieman lannoitusta, hoidoksi jää lähinnä sadonkorjuu, mahdollisten kukkavarsien poistaminen ja vanhan kasvuston jakaminen silloin tällöin.
Raparperi onkin erinomainen kasvi niin ensimmäistä hyötypuutarhaa perustavalle kuin kokeneelle puutarhurille – kevään ensimmäisiä satoja, vähällä vaivalla ja parhaimmillaan vuosikymmeniksi.