Pyhäinpäivänä hiljennytään

Pyhäinpäivä on Suomessa merkittävä kristillinen juhlapäivä, jota vietetään marraskuun ensimmäisenä lauantaina. Päivän tarkoituksena on muistaa ja kunnioittaa edesmenneitä läheisiä, pyhimyksiä, marttyyreita ja kaikkia kuolleita. Tämä perinteikäs juhla tunnetaan myös nimellä pyhäinmiestenpäivä.

Pyhäinpäivän juuret ulottuvat kristinuskon alkuaikoihin, jolloin se oli alun perin omistettu marttyyrien muistolle. 800-luvulla päivä laajeni kaikkien pyhimysten ja edesmenneiden muistopäiväksi. Suomessa pyhäinpäivän vietto alkoi jo keskiajalla, ja se oli pitkään kiinteästi sidottu 1. marraskuuta olevaan päivämäärään. Vuodesta 1955 alkaen päivä on Suomessa kuitenkin ollut liikkuva juhla, joka sijoittuu marraskuun ensimmäiseen lauantaihin. Marraskuinen luontokin on yleensä harmaa ja hiljainen, mikä sopii pyhäinpäivän tunnelmaan – luonnon hiljaisuus ja paljaus heijastavat kuoleman ja muiston teemaa.

Pyhäinpäivä Suomessa

Pyhäinpäivän viettoon liittyy monia perinteitä, joista tärkeimpiä ovat hautausmaakäynnit ja kynttilöiden sytyttäminen edesmenneiden kunniaksi. Pyhäinpäivänä suomalaiset käyvät usein läheistensä haudoilla viemässä kynttilöitä, kukkia ja havukransseja. Kynttilöiden sytyttäminen luo hautausmaille kauniin ja rauhallisen tunnelman, kun tuhannet valot syttyvät illan hämärässä. Monille tämä on koskettava hetki, jolloin voi tuntea yhteyden edesmenneisiin rakkaisiin. Monissa kirkoissa järjestetään myös jumalanpalveluksia, joissa luetaan edellisen vuoden aikana kuolleiden seurakunnan jäsenten nimet ja rukoillaan heidän puolestaan. Näissä hiljentymistilaisuuksissa voi muistaa omia rakkaitaan ja kokea yhteisöllisyyttä.

Pyhäinpäivä on hiljaisuuden ja rauhoittumisen päivä, jolloin monilla on tapana viettää aikaa perheen ja läheisten kanssa. Monille päivä merkitsee rauhallista yhdessäoloa, hiljaista illallista tai kodin rauhaa kynttilänvalossa.

Viime vuosina Halloweenin vietto on yleistynyt Suomessa erityisesti lapsiperheiden ja nuorten keskuudessa. Vaikka Halloween on yleistynyt Suomessa, pyhäinpäivän perinteet ovat säilyttäneet tärkeän paikkansa suomalaisten sydämissä. Molempien juhlien erilaiset luonteet – Halloweenin iloisuus ja pyhäinpäivän hiljaisuus – voivat elää rinnakkain. Vaikka yhteiskunta muuttuu ja modernit vaikutteet tuovat uusia tapoja juhlia, pyhäinpäivän merkitys suomalaisessa kulttuurissa säilyy syvänä ja tärkeänä. Pyhäinpäivä on arvokas ja hiljainen juhla, joka keskittyy edesmenneiden muistamiseen ja kunnioittamiseen. Kynttilöiden sytyttäminen haudoille ja hiljentyminen tekevät siitä erityisen ja koskettavan.

Huolehdi hautojen kunnossapidosta

Pyhäinpäivä ei kuitenkaan ole pelkästään muistoja ja hiljentymistä varten, vaan siihen liittyy myös käytännön asioita, kuten hautojen syyshuolto. Ennen pyhäinpäivää ja ennen talven tuloa on tärkeää huolehtia hautojen kunnossapidosta ja siisteydestä, jotta ne säilyvät arvokkaina myös talvikuukausien ajan.

Syksyisin haudoilta kerätään pois pudonneet lehdet ja oksat, jotta ne eivät jäätyisi talven aikana ja aiheuttaisi tahroja tai muita ongelmia. Monet hautausmaat tarjoavat aluekohtaisia ohjeita lehtien ja oksien poistamiseen, ja usein alueelta löytyy kompostointipisteitä tähän tarkoitukseen. Kesäkukat on myös hyvä poistaa ennen ensimmäisiä pakkasia, sillä ne eivät yleensä selviä talvesta. Sen sijaan voidaan istuttaa esimerkiksi havuja tai kanervia, jotka kestävät talven kylmyyden ja tuovat haudalle eloa ja väriä myös lumen peittäminä.

Hautakivien ja muistomerkkien puhdistus on myös osa syyshuoltoa. Syksyllä ennen talven tuloa kivien harjaaminen ja peseminen miedolla saippualiuoksella auttaa pitämään ne puhtaina ja arvokkaina. Puhdas hautakivi kestää paremmin talven aikana kertyvän lian ja jään. Kynttilöiden sytyttäminen pyhäinpäivän aikaan on erityinen perinne, mutta on tärkeää varmistaa, että kynttilät sijoitetaan turvallisesti ja tukevasti, jotta ne eivät pääse kaatumaan tai sytyttämään mitään tuleen. Talven aikana käytettävien kynttilöiden tulisi olla helposti poistettavia, jotta ne eivät jäädy maahan.

Monivuotiset kasvit ja pienet puut haudoilla voidaan suojata talvea varten esimerkiksi havunoksilla, jotka toimivat eristeenä kylmyyttä vastaan. Kastelu ennen talven tuloa on myös tärkeää, sillä jäätyvä maa voi vaikuttaa kasvien juuriston selviytymiseen. Koristeiden osalta kannattaa miettiä, mitkä kestävät talven yli ja mitkä on parempi viedä pois ja tuoda takaisin keväällä.

Hautausmailla on yleensä omat sääntönsä ja ohjeensa haudan hoidosta ja siitä, mitä haudoille saa tuoda. Näitä ohjeita on tärkeää noudattaa, ja monilla hautausmailla on tarjolla myös huoltopalveluja niille, jotka eivät itse pääse haudan huoltoa tekemään.

Jaa tämä artikkeli:

Sisältö

Katso myös:

AUKIOLO­AJAT

Rautanet Koski

Avoinna
ma – pe ……. 6.30 – 16.30
la ………………… 9.00 – 13.00
su ……………….. suljettu

Rautanet Suomusjärvi

Avoinna
ma – pe ……. 9.00 – 17.00
la – su ………… suljettu

TOIMI­PISTEET

Rautanet Koski

Hongistontie 3
31500 Koski Tl

Rautanet Suomusjärvi

Kitulanramppi 2
25410 Suomusjärvi

YHTEYS­TIEDOT