Syksyllä piha täyttyy lehdistä. Niitä kertyy nurmikolle, pensaiden alle, käytäville ja kukkapenkkeihin, ja monelle ensimmäinen ajatus on tarttua haravaan ja hankkiutua lehdistä eroon. Pudonneita lehtiä ei kuitenkaan kannata ajatella jätteenä. Puutarhurille ne ovat arvokasta – ja täysin ilmaista – raaka-ainetta.
Luonnossa kukaan ei haravoi metsänpohjaa puhtaaksi. Lehdet putoavat maahan, hajoavat vähitellen ja palauttavat sisältämänsä ravinteet takaisin maaperään. Samalla ne lisäävät eloperäistä ainesta, suojaavat maan pintaa ja tarjoavat ravintoa lukemattomille maaperän pieneliöille. Samaa luonnon kiertokulkua voi hyödyntää omassa puutarhassa.
Jätä osa lehdistä paikoilleen
Kaikkia lehtiä ei tarvitse kerätä pois. Pensaiden, puiden ja perennojen alle pudonneet lehdet voi monesti jättää sellaisinaan. Ne muodostavat maan pinnalle suojaavan kerroksen, joka vähentää kosteuden haihtumista ja suojaa maata lämpötilan vaihteluilta.
Lehtikerroksesta hyötyvät myös monet puutarhan pienet asukkaat. Lehtien seassa ja alla talvehtii hyönteisiä ja muita selkärangattomia, jotka ovat tärkeä osa puutarhan ekosysteemiä.
Paksuja, tiiviitä lehtikerroksia kannattaa kuitenkin hieman levittää tai silputa. Märät lehdet voivat painua tiiviiksi matoksi, jolloin ilma ei pääse kunnolla kulkemaan.
Silppua lehdet nurmikolle
Nurmikolta lehtiä ei yleensä kannata jättää talveksi paksuksi kerrokseksi. Haravan ja jätesäkkien sijaan avuksi voi ottaa ruohonleikkurin.
Kuivahkot lehdet voi ajaa ruohonleikkurilla pieneksi silpuksi. Hieno lehtisilppu painuu ruohon joukkoon ja alkaa vähitellen hajota. Näin lehtien sisältämä orgaaninen aines palautuu maahan sen sijaan, että se kuljetettaisiin pois tontilta.
Jos lehtiä on paljon, kaikkea silppua ei tarvitse jättää nurmikolle. Ylimääräinen lehtisilppu sopii erinomaisesti kukkapenkkeihin, pensaiden alle tai kompostiin.
Tee lehdistä katetta
Lehdet ovat mainio kate puutarhaan. Erityisen käyttökelpoisia ovat silputut lehdet, sillä ne pysyvät paremmin paikoillaan ja hajoavat kokonaisia lehtiä nopeammin.
Levitä lehtisilppua esimerkiksi pensaiden, marjakasvien, hedelmäpuiden ja monivuotisten koristekasvien ympärille. Kate suojaa maan pintaa, auttaa säilyttämään kosteutta ja hillitsee rikkakasvien kasvua. Hajotessaan lehdet muuttuvat osaksi maaperää.
Katekerrosta ei kuitenkaan kannata kasata kiinni puiden runkoihin tai kasvien tyville. Jätä niiden ympärille hieman vapaata tilaa.
Lisää lehdet kompostiin
Syksyn lehdet ovat myös erinomaista kompostimateriaalia. Ne sisältävät runsaasti hiiltä, joten ne tasapainottavat hyvin esimerkiksi keittiön kasvijätteitä ja tuoretta ruohosilppua, joissa on enemmän typpeä.
Lehdet kannattaa mahdollisuuksien mukaan silputa ennen kompostiin lisäämistä. Pienemmät palaset hajoavat nopeammin eivätkä muodosta yhtä helposti tiiviitä, märkiä kerroksia.
Kaikkia lehtiä ei tarvitse käyttää heti. Kuivia lehtiä voi kerätä talteen säkkiin tai muuhun kuivaan säilytyspaikkaan ja lisätä kompostiin myöhemmin. Näin puutarhurilla on käytössään hiilipitoista kompostimateriaalia myös silloin, kun maassa ei enää ole haravoitavaa.
Valmista lehtimultaa
Jos lehtiä syntyy paljon, niistä voi tehdä myös lehtimultaa. Se on yksinkertainen tapa muuttaa suuri lehtimäärä arvokkaaksi maanparannusaineeksi.
Lehdet kerätään esimerkiksi ilmavaan kehikkoon tai säkkiin, jossa on ilmanvaihtoa. Lehtien annetaan olla kosteina ja maatua rauhassa. Prosessi on hitaampi kuin tavallisessa kompostissa, mutta ajan myötä lehdet muuttuvat tummaksi ja murumaiseksi aineeksi.
Valmista lehtimultaa voi käyttää maan rakenteen parantamiseen, istutusalueilla ja katteena. Se lisää maahan eloperäistä ainesta ja auttaa maata pidättämään kosteutta.
Kaikkia lehtiä ei kannata käyttää
Puutarhan kierrätyksessä kannattaa käyttää tervettä järkeä. Jos puun tai pensaan lehdissä on ollut runsaasti kasvitauteja, niiden levittäminen takaisin saman kasvin ympärille ei välttämättä ole hyvä ajatus. Sairaat kasvinosat kannattaa käsitellä tavalla, joka vähentää taudin säilymisen ja leviämisen riskiä.
Myös lehtien ominaisuuksissa on eroja. Ohuet lehdet hajoavat yleensä nopeasti, kun taas paksut ja sitkeät lehdet voivat maatua huomattavasti hitaammin. Silppuaminen nopeuttaa niidenkin hajoamista.
Vähemmän pois kuljetettavaa, enemmän takaisin maahan
Syksyn lehtimäärä voi tuntua työmaalta, mutta näkökulman vaihtaminen muuttaa paljon. Sen sijaan, että tavoitteena olisi saada jokainen lehti pois puutarhasta, voi miettiä, missä lehdet tekevät eniten hyötyä.
Osa saa jäädä pensaiden ja perennojen alle. Osa silputaan nurmikolle. Osa päätyy katteeksi, kompostiin tai lehtimullaksi.
Näin syksyn haravointijätteestä tulee puutarhan omaa raaka-ainetta. Samalla vähenee sekä pois kuljetettavan puutarhajätteen määrä että tarve tuoda puutarhaan ulkopuolelta uusia maanparannusaineita.
Pudonneet lehdet eivät siis ole vain merkki kesän päättymisestä. Ne ovat seuraavan kasvukauden rakennusainetta – luonnon joka syksy tarjoama ilmainen toimitus suoraan puutarhaan.