Onko tulossa kova pakkastalvi?

Ennen vanhaan tulevan talven säätä yritettiin ennustaa luonnonmerkeistä. Seurattiin pihlajanmarjojen määrää, lintujen käyttäytymistä, puiden lehtien putoamista ja jopa eläinten turkin paksuutta. Näistä merkeistä pääteltiin, oliko edessä ankara pakkastalvi vai tavallista leudompi vuodenaika.

Monet vanhat uskomukset elävät edelleen, ja niitä kuulee varsinkin syksyisin. Mutta kuinka hyvin luonto oikeastaan osaa kertoa tulevasta talvesta?

Pihlajanmarjat ja talven lumimäärä

Yksi tunnetuimmista suomalaisista sääuskomuksista liittyy pihlajaan. Vanhan sanonnan mukaan pihlaja ei kanna kahta taakkaa. Jos puussa on syksyllä runsaasti marjoja, talvesta pitäisi tulla vähäluminen.

Toisaalta joillakin seuduilla on uskottu juuri päinvastoin: runsas marjasato ennustaisi kovaa ja lumista talvea.

Todellisuudessa pihlajanmarjojen määrä kertoo enemmän menneen kevään ja kesän olosuhteista kuin tulevasta talvesta. Kukinnan onnistuminen, pölytys ja puun voimavarat vaikuttavat marjasatoon.

Pihlaja ei siis osaa ennustaa talven säätä, vaikka sen marjoista onkin mukava tehdä omia päätelmiä.

Ennustaako oravan turkki kovia pakkasia?

Vanhan uskomuksen mukaan eläimet valmistautuvat ankaraan talveen kasvattamalla tavallista paksumman turkin.

Esimerkiksi oravan tuuheaa häntää ja jäniksen talviturkkia on pidetty merkkeinä tulevista pakkasista.

Eläinten turkin vaihtuminen liittyy kuitenkin ennen kaikkea vuodenaikojen vaihteluun ja päivän pituuteen. Talviturkki auttaa eläimiä selviytymään kylmästä, mutta sen perusteella ei voida luotettavasti päätellä, kuinka ankara tulevasta talvesta tulee.

Sama koskee eläinten syksyistä ravinnon keräämistä. Oravat varastoivat ruokaa joka syksy, eivät vain ennen erityisen kylmiä talvia.

Entä jos muuttolinnut lähtevät aikaisin?

Myös muuttolintujen lähtöä on seurattu tarkasti. Jos linnut lähtevät etelään tavallista aikaisemmin, sen on ajateltu ennustavan aikaista talvea.

Lintujen muuttoon vaikuttavat kuitenkin monet tekijät, kuten päivän pituus, ravinnon saatavuus, lämpötila ja vallitsevat tuulet.

Osa linnuista lähtee muuttomatkalle jo loppukesällä, vaikka lämpimiä päiviä olisi vielä runsaasti jäljellä. Toiset taas viipyvät Suomessa pitkälle syksyyn, jos sää ja ravintotilanne sen sallivat.

Aikainen muutto voi joskus liittyä viileneviin sääoloihin, mutta se ei tarkoita, että linnut tietäisivät tulevan talven pakkaslukemat etukäteen.

Voiko puiden lehdistä päätellä talven säätä?

Syksyllä puiden lehtien värimuutoksia ja putoamista on käytetty myös sääennustusten apuna.

Joidenkin vanhojen uskomusten mukaan aikainen lehtien putoaminen ennustaa aikaista talvea. Jos lehdet puolestaan pysyvät puissa pitkään, talven on ajateltu alkavan myöhään.

Lehtien kellastumiseen ja putoamiseen vaikuttavat kuitenkin ennen kaikkea päivän lyheneminen, lämpötila, kosteus ja puulaji.

Kuiva kesä voi saada puut pudottamaan lehtiään tavallista aikaisemmin, kun taas lämmin syksy voi viivästyttää lehtien putoamista.

Lehtien käyttäytymisestä voi siis päätellä jotakin kuluneen kasvukauden olosuhteista, mutta tulevan talven ankaruutta se ei luotettavasti paljasta.

Miksi vanhoihin säämerkkeihin uskottiin?

Aikana ennen nykyaikaisia sääennusteita luonnon tarkkailu oli tärkeä osa arkea.

Erityisesti maaseudulla talveen valmistautuminen vaati suunnittelua. Polttopuita piti olla riittävästi, eläinten rehut oli varastoitava ja ruokavarastojen tuli kestää kevääseen asti.

Sää vaikutti suoraan ihmisten toimeentuloon ja jokapäiväiseen elämään.

Kun sääennusteita ei ollut saatavilla, ihmiset turvautuivat omiin havaintoihinsa ja sukupolvelta toiselle kulkeneisiin kokemuksiin.

Osa vanhoista säämerkeistä perustui todellisiin luonnonilmiöihin. Esimerkiksi pilvien liikkeistä, tuulen suunnasta ja ilmanpaineen muutoksista voidaan päätellä lähiaikojen sääkehitystä.

Sen sijaan kuukausien päähän ulottuvat ennustukset olivat huomattavasti epävarmempia.

Voiko tulevan talven pakkasia ennustaa nykyään?

Nykyään sääennusteet perustuvat mittauksiin, satelliittihavaintoihin ja tietokonemalleihin, jotka seuraavat ilmakehän toimintaa.

Lähipäivien sää voidaan ennustaa usein melko tarkasti, mutta mitä pidemmälle tulevaisuuteen mennään, sitä enemmän epävarmuus kasvaa.

Talven yleisestä säätyypistä voidaan laatia vuodenaikaisennusteita, joissa arvioidaan esimerkiksi lämpötilojen ja sademäärien todennäköisiä poikkeamia tavanomaisesta.

Ne eivät kuitenkaan kerro tarkasti, minä päivänä pakkanen kiristyy tai kuinka paljon lunta omalle pihalle lopulta sataa.

Suomen talvisäähän vaikuttavat monet tekijät, kuten ilmavirtaukset Atlantilta, pohjoisesta saapuvat kylmät ilmamassat sekä erilaiset matalapaineet.

Siksi leutokin alkutalvi voi muuttua nopeasti kovaksi pakkasjaksoksi.

Vanhoja uskomuksia on silti hauska seurata

Vaikka pihlajanmarjoista, oravan turkista tai muuttolintujen lähdöstä ei voi luotettavasti ennustaa talven säätä, vanhat uskomukset ovat kiinnostava osa suomalaista kansanperinnettä.

Ne kertovat ajasta, jolloin luonnon seuraaminen kuului jokapäiväiseen elämään ja vuodenaikojen vaihtelulla oli suuri merkitys arjen sujumiseen.

Ja vaikka nykyään sääennuste löytyy helposti puhelimesta, moni vilkaisee edelleen syksyllä pihlajan marjaterttuja tai seuraa, milloin ensimmäiset muuttolintuparvet lähtevät etelään.

Ehkä siinä onkin vanhojen säämerkkien viehätys. Ne saavat katsomaan ympäröivää luontoa hieman tarkemmin.

Tuleeko tänä vuonna paljon lunta, paukkuvatko pakkaset vai jatkuuko leuto sää pitkälle talveen? Varmaa vastausta ei vielä syksyllä tiedä kukaan.

Yksi asia on kuitenkin varma: suomalainen talvi osaa yllättää vuodesta toiseen.

Jaa tämä artikkeli:

Sisältö

Katso myös:

AUKIOLO­AJAT

Rautanet Koski

Avoinna
ma – pe ……. 6.30 – 16.30
la ………………… 9.00 – 13.00
su ……………….. suljettu

Rautanet Suomusjärvi

Avoinna
ma, ke, pe ……. 9.00 – 17.00
ti, to, la, su…….. suljettu

Rautanet Salo

Avoinna
ma – pe ……. 7.00 – 15.00
la – su ………… suljettu

TOIMI­PISTEET

Rautanet Koski

Hongistontie 3
31500 Koski Tl

Rautanet Suomusjärvi

Kitulanramppi 2
25410 Suomusjärvi

Rautanet Salo

Satamakatu 40
24100 Salo

YHTEYS­TIEDOT