Kompostointi on prosessi, jossa orgaaniset aineet, kuten lehdet, ruohonleikkuujäte, ja keittiön biojätteet, muuttuvat multamaiseksi aineeksi eli kompostiksi. Komposti on erinomainen maanparannusaine, joka lisää maaperän ravinteita, parantaa maan rakennetta ja edistää kasvien terveyttä.
Komposti palauttaa maahan tarvittavia ravinteita, jotka ovat peräisin kasvijätteestä. Komposti parantaa maaperän rakennetta, lisää sen vedenpidätyskykyä ja ilmavuutta, mikä on hyödyllistä juurten kasvulle. Hyvin hoidettu komposti voi vähentää tautien esiintymistä puutarhassa, koska se tuottaa terveellisen mikrobiympäristön. Kompostointi vähentää biojätteen määrää kaatopaikoilla, mikä vähentää metaanipäästöjä ja hiilijalanjälkeä.
Pelkän puutarhajätteen kompostointi: Puutarhajätettä kertyy vuodenaikojen mukaan – lehtiä, neulasia, kasvin osia ja ruohosilppua. Puutarhajätteen kompostointi on luonnollinen prosessi, jossa orgaaniset aineet pilkkoutuvat ravinteikkaaksi kompostiksi. Jotta komposti toimisi tehokkaasti, sekoita vihreää, typpipitoista kasvijätettä, kuten ruohoa ja rikkakasveja, kuivan, hiilipitoisen aineksen, kuten lehtien, oksasilpun tai kompostikuivikkeen kanssa. Tämä tasapaino estää kompostia muuttumasta liian märäksi ja mätänemästä. Lisäksi oksat ja risut kannattaa pilkkoa pieniksi, jotta ne hajoavat nopeammin.
Puutarhakompostointi onnistuu kasassa, aumassa tai kehikossa, mutta erityisesti tiiviit kompostorit, joissa kosteus ja lämpö pysyvät paremmin, nopeuttavat kompostoitumista. Kompostorin tulisi sijaita helposti täytettävässä ja tyhjennettävässä paikassa.
Pelkän biojätteen kompostointi: Kotitalouden biojätteen kompostointiin suositellaan lämpökompostoria, joka on haittaeläinsuojattu ja jäteasetusten mukainen. Lämpökompostorissa on seinät, kansi ja pohja, jotka estävät rottien ja muiden haittaeläinten pääsyn kompostiin. Jos kompostoria käytetään ympäri vuoden, on sen oltava lämpöeristetty, jotta prosessi pysyy aktiivisena myös kylminä aikoina.
Keittiöjätteen kompostoinnissa tulee kiinnittää huomiota kosteuteen: liian kuivaan massaan lisätään vettä ja liian kosteaan turvepohjaista kuiviketta, mikä estää kompostoitumisen hidastumisen tai mätänemisen. Keväisin lämmin vesi voi auttaa käynnistämään kompostoitumisen kylmän talven jälkeen.
Sallitut materiaalit: Kompostoriin voi laittaa omasta keittiöstä ja puutarhasta peräisin olevia kasviperäisiä jätteitä, kuten hedelmien ja vihannesten kuoria, kahvinporoja, ruohosilppua, lehtiä ja oksasilppua. Käymäläjätettä voi kompostoida tietyissä kompostoreissa, mutta silloin on tärkeää varmistaa, että se tapahtuu turvallisesti ja siististi. Nestemäisiä ruokajätteitä voi laittaa kompostiin pienissä määrin.
Sijainnin huomiointi ja naapurisuhteet: Kompostori kannattaa sijoittaa helposti saavutettavaan ja käytännölliseen paikkaan. Varmista, että kompostorin sijainti on riittävän kaukana kaivoista ja vesialueista, jotta mahdollinen valuma ei pääse saastuttamaan vesistöjä. Jos kompostori sijoitetaan lähelle tontin rajaa, keskustele asiasta naapurisi kanssa, jotta kompostointi sujuu sopuisasti ja naapurisuhteet säilyvät hyvinä.
Kompostointiprosessi: Aktiivisessa kompostoinnissa kompostimassaa sekoitetaan, ilmastetaan ja kostutetaan säännöllisesti – lähes viikoittain – jotta massa hajoaa tasaisesti ja nopeasti. Luonnollista hajoamista voi tukea kerrostamalla kompostimateriaalia oikein: pohjalle karkeampaa materiaalia, kuten oksasilppua tai haketta, ja päälle keittiö- tai puutarhajätettä. Oikein kerrostetussa kompostissa ilma kiertää luonnostaan, mikä vähentää tarvetta jatkuvaan sekoitukseen ja ilmastukseen.
Kompostin kypsyminen: Hyvin kypsä komposti on tummaa, ravinteikasta ja tuoksuu miedosti multaiselta. Sen lämpötila on laskenut ympäristön lämpötilan tasolle, mikä kertoo kompostoitumisprosessin olevan valmis. Valmis komposti on kasveille sopiva maanparannusaine, joka sisältää ravinteet helposti hyödynnettävässä muodossa. Lämpöeristetyssä kompostorissa kompostointi alkaa nopeammin ja kuumavaihe kestää pidempään, mikä tuottaa korkealaatuisempaa kompostia ja vähentää taudinaiheuttajia sekä rikkakasvien siemeniä.
Katso lisää: Lounais-Suomen Jätehuolto
Kompostorityypit ja niiden käyttötarkoitukset
Lämpökompostori: Erityisesti biojätteen ja talousjätteen kompostointiin suunniteltu kompostori, joka on lämpöeristetty, haittaeläinsuojattu ja tiivis. Sopii ympärivuotiseen käyttöön, sillä lämpöeristys pitää kompostin lämpimänä myös talvella.
Puutarhakompostori: Perinteinen kompostori, joka on tarkoitettu puutarhajätteen kompostointiin. Tämä kompostori säilyttää jonkin verran kosteutta ja lämpöä, mutta ei ole yleensä lämpöeristetty. Sopii kesäkäyttöön puutarhajätteen, kuten lehtien, oksien ja ruohosilpun, käsittelyyn.
Aumakompostori (kasa): Yksinkertainen kompostointitapa, jossa kompostoitava materiaali kasataan maahan ilman erityistä säiliötä. Soveltuu parhaiten puutarhajätteelle. Kasa voidaan peittää esim. kompostikankaalla estämään liiallista kuivumista ja nopeuttamaan hajoamista.
Kompostikehikko: Puinen tai metallinen kehikko, joka rajaa kompostikasan. Kehikko parantaa ilmankiertoa ja tekee kompostin käsittelystä järjestelmällisempää. Kehikko soveltuu hyvin puutarhajätteen kompostointiin. Ei kotitalouden biojätteelle, koska ei ole haittaeläinsuojattu!
Matokompostori: Käyttää lieroja (esimerkiksi punalieroja) hajottamaan jätettä ravinteikkaaksi mullaksi. Sopii erityisesti biojätteelle ja on suosittu sisätiloissa tai pienissä tiloissa, kuten parvekkeella tai varastossa. Matokompostori vaatii tasaisia lämpötiloja ja säännöllistä kosteuden hallintaa.
Käymäläkompostori: Erikoistunut kompostori, joka on suunniteltu erityisesti käymäläjätteen kompostointiin. Se on varustettu tehokkaalla ilmanvaihdolla ja joskus lämpöeristyksellä hajuhaittojen ja haittaeläinten estämiseksi. Soveltuu erityisesti mökeille ja muihin paikkoihin, joissa tarvitaan kuivakäymäläratkaisua.
Rumpukompostori: Kompostori, jossa on pyörivä rumpu, jota voidaan kääntää materiaalin sekoittamiseksi. Rumpukompostorin etuna on helppo sekoittaminen, ja se nopeuttaa kompostoitumista. Sopii pienten määrien biojätteen ja puutarhajätteen kompostointiin.
Sähkökompostori: Käyttää sähköä ylläpitääkseen kompostointiin tarvittavaa lämpötilaa ja kiihdyttää prosessia. Sähkökompostorit ovat nopeita ja pystyvät kompostoimaan myös pieniä määriä lihaa ja maitotuotteita, mutta ne kuluttavat sähköä ja vaativat verkkovirtaa.
Takapihan kompostilaatikko: Yksinkertainen kompostilaatikko, joka on tarkoitettu tavallisen kotitalouden ja puutarhan jätteen kompostointiin. Kompostilaatikko voi olla joko avoin tai suljettu, ja se vaatii säännöllistä huoltoa, kuten sekoitusta ja kosteuden tarkkailua.
Bokashi-kompostori: Japanilainen kompostointimenetelmä, jossa keittiöjätteet fermentoidaan suljetussa astiassa erityisen mikrobirouheen avulla. Bokashi-kompostointi ei vaadi ilmastamista, ja se voidaan tehdä sisätiloissa. Fermentoitu materiaali haudataan myöhemmin maahan, jossa se muuttuu nopeasti mullaksi.
Kompostointiprosessi
Kompostointi on luonnollinen prosessi, jossa mikro-organismit, bakteerit, sienet sekä suuremmat eliöt, kuten madot, toukat ja hyönteiset, hajottavat orgaanista ainesta. Hajotusprosessi muuntaa keittiön jätteet, puutarhajätteet ja muut biohajoavat materiaalit arvokkaaksi kompostiksi, joka on täynnä ravinteita. Kompostointi vähentää ympäristön kuormitusta vähentämällä jätteen määrää kaatopaikoilla.
Kompostointi vaatii neljää pääelementtiä: hiiltä , typpeä , happea ja kosteutta. Hiiltä saadaan ruskeasta materiaalista, kuten kuivista lehdistä, oljista ja sahanpurusta. Typpeä saadaan vihreästä materiaalista, kuten ruohonleikkuu jätteestä, keittiön biojätteistä ja tuoreista kasvin osista. Hiilen ja typen ihanteellinen suhde on noin 30:1, hiiltä typpeen.
Kompostointi on aerobinen prosessi, joka vaatii happea. Ilman riittävää hapen saantia prosessi hidastuu ja voi muuttua anaerobiseksi, mikä saa aikaiseksi mädäntymisprosessin ja tuottaa epämiellyttäviä hajuja. Kompostia tulee kääntää säännöllisesti hapen lisäämiseksi. Kosteustason tulee olla sellainen, että se tuntuu kostealta puristettaessa, mutta siitä ei saa valua vettä.
Liika kosteus voi estää hapensaannin ja häiritä mikrobien toimintaa, kun taas liian kuiva komposti hidastaa mikrobien aktiivisuutta. Lämpötilan nousu on merkki aktiivisesta mikrobitoiminnasta, ja korkeat lämpötilat ovat tärkeitä patogeenien ja siementen tuhoamisessa.
Tehokkaasti hallittu kompostointi tuottaa korkealaatuista kompostia, joka on erinomainen resurssi puutarhan maaperän parantamiseen ja kasvien terveyden edistämiseen.
Kompostointiprosessin vaiheet
1. Alkuvaihe (Mesofiilinen vaihe). Prosessi alkaa, kun kompostiin lisätään orgaanista materiaalia, kuten ruuantähteitä, lehtiä, ruohoa ja muuta biohajoavaa jätettä. Mesofiiliset mikrobit, jotka viihtyvät kohtalaisissa lämpötiloissa (20–45 °C), alkavat hajottaa orgaanista ainesta. Tässä vaiheessa tapahtuva hajotus tuottaa lämpöä, mutta lämpötilat eivät vielä saavuta korkeita arvoja.
2. Kuumavaihe (Termofiilinen vaihe). Kun kompostikasa kuumenee, termofiiliset mikrobit ottavat vallan. Nämä organismit pystyvät toimimaan tehokkaasti korkeissa lämpötiloissa (45–75 °C). Tässä vaiheessa suurin osa patogeeneistä, siemenistä ja tuholaisista tuhoutuu lämpötilan nousun myötä. Prosessi vähentää nopeasti jätteen tilavuutta ja massaa, kun mikrobit hajottavat orgaanisen aineksen kompleksisia yhdisteitä.
3. Jäähdytysvaihe. Kun suurin osa helposti hajoavasta materiaalista on käsitelty, kompostikasan lämpötila alkaa laskea, ja mesofiiliset mikrobit palaavat hajottamaan jäljelle jäänyttä ainesta. Tässä vaiheessa komposti alkaa stabiloitua, mutta se ei ole vielä täysin kypsää.
4. Kypsymisvaihe. Lopulta komposti saavuttaa kypsymisvaiheen, jossa lämpötila on lähellä ympäristön lämpötilaa ja hajotusprosessi hidastuu merkittävästi. Mikrobiaktiivisuus vähenee, mutta matoja ja muita suurempia hajottajia voi esiintyä, jotka viimeistelevät hajotusprosessin. Tässä vaiheessa komposti on tummaa, murumaisia ja siinä on mieto, multamainen haju. Komposti on valmis käytettäväksi maanparannusaineena.
Kuivike kompostissa
Kuivikkeen käyttö
Kuivikkeen käyttö kompostoinnissa on tärkeää, koska se auttaa säilyttämään oikean kosteustasapainon, parantaa ilmavuutta ja auttaa säätämään hiilen ja typen suhdetta. Kuivikkeet imevät ylimääräistä kosteutta, joka voi kertyä kompostiin, erityisesti kun sinne lisätään paljon tuoreita, kosteapitoisia jätteitä. Liika kosteus voi haitata kompostoinnin tehokkuutta ja johtaa pahan hajuisten anaerobisten prosessien esiintymiseen. Lisää kuiviketta aina, kun komposti tuntuu liian märältä tai tiiviiltä. Kuivikkeen hyvä nyrkkisääntö on lisätä sitä suunnilleen saman verran tilavuudeltaan kuin lisättäviä tuoreita keittiöjätteitä. Kompostia kannattaa sekoittaa säännöllisesti, jotta kuivike sekoittuu tasaisesti muiden aineksien kanssa ja edistää ilman kiertoa.
Kuivikkeeksi sopii
Kuivat lehdet: Yksi suosituimmista ja helpoimmin saatavilla olevista kuivikkeista. Lehdet lisäävät hiiltä kompostiin ja auttavat säätämään kosteutta.
Puuhake, sahanpuru ja lastut: Erinomaiset hiilen lähteet, mutta pitää olla tarkkana, ettei sahanpuru tai -lastut ole peräisin käsitellystä puusta, joka voi sisältää haitallisia kemikaaleja.
Oljet, heinä: Toimivat hyvin kuivikkeena lisäten rakenteellista ilmavuutta ja imevät kosteutta. Varmista, että materiaali on puhdasta eikä sisällä hometta tai siemeniä, jotka voisivat itää.
Pahvi ja sanomalehti: Käyttökelpoisia kuivikkeita, jotka kannattaa repiä pieniksi paloiksi ennen lisäämistä. Vältä vahvasti painettua ja kiiltävää paperia, joka voi sisältää myrkyllisiä musteita.
Kookoskuitu tai turve: Kestävät ja ympäristöystävälliset vaihtoehdot, jotka pidättävät kosteutta hyvin ja lisävät ilmavuutta kompostiin.
Puunkuori: Lisää rakennetta ja auttaa pitämään kosteuden tasapainossa.
Kompostointi talvella
Kompostoinnin haasteet talvella
Mikrobien toiminta hidastuu, kun lämpötilat laskevat alle 5 °C, ja suurin osa toiminnasta pysähtyy, kun lämpötila putoaa pakkasen puolelle. Talvella avonaiseen kompostiin voi kertyä ylimääräistä kosteutta, erityisesti lumisateen jälkeen, mikä häiritsee hapensaantia ja aerobista hajotusprosessia.
Vinkkejä onnistuneeseen kompostointiin talvella
Sijoita kompostori suojaisaan paikkaan, jossa se on suojassa tuulelta, mutta saa silti riittävästi auringonvaloa lämmön maksimoimiseksi myös talvella. Eristä kompostori talveksi esimerkiksi stryfoamilla, vanerilla tai paksulla kankaalla. Eriste auttaa pitämään lämpöä yllä kompostorin sisällä. Voit myös peittää kompostorin päällisen lumella lisäeristyksen saamiseksi, sillä lumi toimii eristävänä kerroksena.
Jos komposti ei jäädy talvella niin sekoita kompostia säännöllisesti hapen lisäämiseksi ja mikrobien toiminnan ylläpitämiseksi. Varmista, että kompostorissa on riittävät ilmastointiaukot, jotka eivät ole jäätyneet kiinni tai tukkeutuneet lumesta.
Säilytä kompostin optimaalinen kosteustaso. Komposti ei saa olla liian märkä, joten lisää tarvittaessa kuiviketta. Talvella on hyvä lisätä kompostiin enemmän ”ruskeaa” materiaalia, kuten kuivia lehtiä ja pahvia, koska ne ovat rikkaampia hiilessä ja auttavat säilyttämään kompostin rakenteen ilmavana.
Käytä mikrobilisäaineita, jotka on suunniteltu toimimaan viileämmässä ympäristössä, jotta kompostin hajotusprosessia voidaan jatkaa myös alhaisissa lämpötiloissa. Aloita kompostin kokoaminen myöhään syksyllä, jotta aktiivinen hajotusprosessi tuottaa lämpöä ennen talven tuloa. Kompaktimpi komposti säilyttää lämpöä paremmin kuin hajanaisesti levitetty materiaali.
Mitä kompostiin voi laittaa?
Biojäte: Hedelmien ja vihannesten kuoret ja tähteet. Kaikki raakojen hedelmien ja vihannesten tähteet ovat hyviä kompostiin. Ne hajoavat nopeasti.
Kahvinporot ja suodatinpussit. Suodatinpussit kannattaa repiä pienemmiksi paloiksi nopeampaa hajoamista varten.
Teepussit – varmista, että teepussit eivät sisällä synteettisiä materiaaleja.
Kananmunankuoret murskattuna lisäävät kalsiumia kompostiin mutta hajoavat hitaasti.
Sienien ja marjojen perkuujätteet
Puutarhajäte: Kuivat lehdet ovat erinomaisia hiilen lähteitä. Murskattuna ne hajoavat nopeammin.
Ruohonleikkuujätteen kannattaa antaa kuivua hieman ennen kompostiin lisäämistä, jotta se ei ala haista.
Puunkappaleet ja oksat hajoavat nopeammin pieneksi silputtuna. Suuret palat hajoavat hyvin hitaasti.
Kukat ja kasvit – varmista, että ne eivät ole sairaita eivätkä sisällä siemeniä, jotka voivat itää.
Neulaset pieninä määrinä.
Kotitalous: Kartongit, sanomalehdet ja pahvi pieneksi revittynä, kostuta kevyesti. Vältä voimakkaasti painettua tai kiiltävää paperia.
Villat ja luonnonkuidut – hajoavat, mutta se kestää kauan. Tulee lisätä pieninä määrinä.
Sahanpuru ja lastut: varmista, että ne eivät ole peräisin käsitellystä puusta.
Huonekasvit ja kukkamullat, leikkokukat
Lakaisutomu
Jätteet, joita ei saa laittaa kompostiin
Liha- ja kalaruoat: voivat houkutella tuholaisia ja tuottaa epämiellyttäviä hajuja. Ne myös hajoavat hitaasti ja voivat edistää patogeenisten bakteerien kasvua.
Rasvat ja öljyt: voivat tehdä kompostista liian tiiviin, mikä estää ilmankierron ja hidastaa kompostointiprosessia. Ne voivat myös houkutella tuholaisia.
Maitotuotteet: samoin kuin lihat ja rasvat, maitotuotteet voivat houkutella tuholaisia ja tuottaa epämiellyttäviä hajuja kompostissa.
Sairaat tai tuholaisten saastuttamat kasvinosat: Nämä voivat levittää tauteja kompostista puutarhaan. Lisäksi älä laita kompostiin juolavehnän tai muiden monivuotisten rikkakasvien juuria ja siemeniä.
Rikkakasvien siemenet ja vieraslajit: Joitakin rikkakasvien siemeniä ei välttämättä tuhota kompostoinnissa, mikä voi johtaa niiden leviämiseen puutarhassa. Vieraslajit tulee joko polttaa tai viedä lajitteluasemalle.
Käsitellyt puut ja lastulevyt: Nämä voivat sisältää kemikaaleja, kuten liimoja ja muita käsittelyaineita, jotka voivat olla haitallisia mikrobeille ja lopulta puutarhan kasveille.
Eläinten ulosteet (kissojen ja koirien): Voivat sisältää taudinaiheuttajia, jotka eivät välttämättä hajoa kompostoinnin aikana.
Tuhka (erityisesti hiiltä tai muita fossiilisia polttoaineita sisältävä): Tuhka voi muuttaa kompostin pH-tasapainoa ja tehdä siitä liian emäksisen.
Ehdottomasti kielletty laittaa kompostiin:
- muovi, lasi, kumi, nahka
- myrkylliset aineet, lahonsuoja- ja desinfiointiaineet, myrkyt, maalit, liuottimet, bensiini ym.
- tupakantumpit
